Unia taas

Näen yllättävän usein (vai onko se edes yllätys?!) unta noista kahdesta ja näin tapahtui taas viime yönä.

Olin jossain oudossa paikassa ja sekä Eija että Susa olivat siellä myös. Meitä oli ainoastaan me kolme. Tavallaan se muistutti jonkun kotia, mutta asunnoksi se paikka olisi ollut aivan liian iso ja toimistomainen.

Juttelimme niitä näitä, niin fanisivuista kuin tulevista tapahtumistakin. Ihan hyödytöntä; mitään tulevaa konserttia ei mieleeni jäänyt :-) Uni oli erittäin mielenkiintoinen, mutta myös todella erikoinen, vaikka se ei sisältänyt mitään käsittämättömiä epäloogisuuksia. Lisäksi se tuntui loputtoman pitkältä, ehkä se olikin. Torkutin vielä aamulla herätyskelloani väsymyksen vuoksi pari kertaa, mutta uni vain jatkui katkoista huolimatta!

Voisi olla taas unitutkijoilla ihmettelemistä...

Jatkoa edelliseen

Ylen sivuilla on kuva Susasta. Eijan kuviin en ole onnistunut törmäämään..

Nähty!

Linnan juhlien seuraaminen ei ole minulle todellakaan mikään pakollinen juttu, mutta siinä ne menivät puolivaloilla paremman puuttessa ensin saunan lämpenemistä odotellessa ja sen jälkeen muuten vain sohvaperunana.

Jipii, sekä Susa että Eija olivat siellä eilen! Tavallisen koomassa katsoin televisiointia ja loputtomalta tuntuvaa kättelysessiota, mutta kun bongasin omat suosikkini jonosta (sopivin väliajoin vieläpä, ettei taas ehtinyt välillä kyllästyä), piristyin heti :-)

Susan kohdalla toimittaja selosti, että hän on ensimmäisiä Suomen Unicefin Hyvän tahdon lähettiläitä. Oikein meni, mutta minun käsittääkseni sekä Susa että Eija olivat ensimmäiset - eivät ensimmäisiä. Eijan sisääntuloa en valitettavasti nähnyt (enkä siten asua, hiuksia tai muutakaan), olin varmaankin saunassa sillä hetkellä. Pöh. Pikkulinnut kuitenkin kertoivat hänenkin linnassa olleen.

Oli miten oli, minä ainakin arvostan sitä, että heidät oli kutsuttu, olivat motiivit kutsuun mitkä tahansa. Kovin "hiljaahan" kumpikaan ei ole tänä vuonna ollut, se selviää fanisivun kalenteristakin.

Mihinköhän piiloon nuo kättelyiden jälkeen menivät, kun en nähnyt kumpaakaan enää sisääntulon jälkeen. Välttivät kameroita, mokomat!

Pöh. Ja äh.

Epistä, mäenala. Ei taideta tänäkään vuonna päästä katsomaan Reet silmissä -joulushowta. Tai no, ehkä Piski pääsee kun on Helsingissä.. minä en. Työvuorot ja kaikki muut menot ovat minua vastaan tänä(kin) vuonna.